lauantai 16. marraskuuta 2019

Autismikirjo ja poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin

Ennen varsinaiseen aiheeseen menemistä kerron hieman kuulumisiani ja selvennän blogin, sekä Youtube-kanavani pitkään kestänyt hiljaisuutta. En ole viime kuukausina ollut erityisen motivoitunut kirjoittamaan blogia tai kuvaamaan videoita. Olen sairastanut jonkinasteista masennusta jo pitkään ja kyseinen sairaus ikävä kyllä heikentää hyvin paljon motivaatiota ja mielenkiintoa kaikkea kohtaan, jopa niitä asioita, jotka tavallisesti ovat olleet se tärkein sisältö elämässä. Vuoden alussa masennus paheni keskivaikeasta vaikeaksi ja innostus asioihin laski entisestään. Nyt sain kuitenkin ainakin hetkellisesti uutta intoa kirjoittamiseen. Tästäkin kirjoituksesta suurimman osan olin tehnyt jo toukokuussa, joten enää täytyi vain viimeistellä. Videoiden kuvaaminen on tällä hetkellä hyvin hankalaa. Unohtelen asioita, menen sekaisin sanoissani enkä aina onnistu edes saamaan sanaa suustani. Kärsin kausittain voimakkaasta sosiaalisten tilanteiden pelosta ja esiintymisjännityksestä, joten ehkä tämä on taas sitä, vaikka saankin kuvata videot yksin kotona.

Tämän kirjoituksen varsinainen aihe on kuitenkin poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin.

Autismikirjolle on tyypillistä erilaiset aistien yli- ja aliherkkyydet. Toisilla ihmisillä esiintyy ainoastaan joko yli- tai aliherkkyyttä, toiset taas kärsivät molemmista. Joillakin poikkeavaa reaktiota ärsykkeisiin esiintyy vain yhdellä aistilla, toisilla taas kaikilla. Myös yli- ja aliherkkyyksien taso vaihtelee lievästä vaikeaan.

Kuulo

Kuuloaistin yliherkkyys voi ilmetä herkistymisenä kaikille tai vain tietyille äänille. Toisia häiritsevät enemmän korkeat, toisia taas matalat äänet. Osa joutuu käyttämään kuulosuojaimia kaikkialla, toiset turvautuvat niihin vain tietyissä tilanteissa. Toiset pärjäävät kuuloherkkyytensä kanssa hyvin ilman mitään korvatulppia.

Itse olen pienestä asti ollut hyvin kuuloherkkä. Vuosien varrella kuuloherkkyys on osittain lieventynyt ja toisaalta taas pysynyt yhtä voimakkaana, mutta muuttanut muotoaan. Nuorempana koin ikäviä ääniä kohtaan yleensä pelkoa siinä missä nykyään koen ärtymystä ja pahimmillaan jopa raivoa. Lapsena esimerkiksi ilotulitusraketit ja pölyimuri sattuivat todella pahasti korviini kun taas nykyään ne häiritsevät vain lievästi. Lapsena koiran möreä haukkumisääni sattui korviini ja pelotti minua, nykyään minua taas ärsyttää kimeä haukkumisääni. Eniten kärsin ehkä niin sanotusti aaltoilevista äänistä. Tällä tarkoitan sitä, että ääni kuuluu välillä hiljempaa ja välillä kovempaa. Tasaisesti kuuluvia ääniä olen aina sietänyt paremmin kuin yhtäkkiä ilmaantuvia. Ainoastaan kovat äänet eivät häiritse minua vaan myös jotkin hiljaiset. Esimerkiksi tietynlaisten astioiden kaapiminen kutittaa korviani todella ikävästi.

Kuuloaistin yliherkkyys ei tietenkään tuota pelkkää kärsimystä, ainakaan minulle. Miellyttävät äänet saavat minussa aikaan suurta iloa ja mukavalta tuntuvia "kylmiä väreitä".

Kuuloaistin aliherkkyydestä kärsivä saattaa esimerkiksi metelöidä ja kolistella tuottaakseen itselleen äänielämyksiä. Tällaisesta käyttäytymisestä huolimatta henkilöä saattaa ärsyttää muiden ihmisten tuottamat äänet. Aliherkkä kuulo on autismikirjolla ilmeisesti hyvin harvinaista, sillä en ole löytänyt tästä aiheesta juuri tietoa.

Henkilö, jolla on yliherkkä kuuloaisti saattaa kuitenkin kuunnella kuulokkeista omaa lempimusiikkiaan täysillä. Kuulostaa ristiriitaiselta, mutta toiminta on itse asiassa hyvinkin ymmärrettävää ja loogista. Kuuntelemalla musiikkia kovaa henkilö haluaa peittää ympäristössä kuuluvat äänet ja koska autistit usein kuulevat jokaisen pienenkin äänen ympärillään, joutuvat he asettamaan volyymit kaakkoon päästäkseen näitä ääniä pakoon. Musiikin kuunteleminen täysillä on monille ongelmatonta senkin takia, että henkilö voi sammuttaa musiikin heti, kun ei enää halua kuunnella. Ääni on paljon stressaavampi, kun se ei ole omassa hallinnassa.

Näkö

Yliherkkä näköaisti voi aiheuttaa herkistymistä esimerkiksi valolle sekä erilaisille väreille ja kuvioille. Henkilö saattaa tarvita aurinkolaseja pilviselläkin säällä ja huoneistossa, jossa palaa hänen silmilleen liian kirkkaat lamput. Tavaranpaljous voi ahdistaa ja kohti liikkuvat asiat voivat tuntua pelottavilta. Näköaistiltaan yliherkkä kiinnittää todella vahvasti huomiota kaikkeen näkemäänsä ja kokee usein voimakasta ahdistusta tai vihaa visuaalisesti epämiellyttävistä ärsykkeistä. Toisaalta visuaalisesti miellyttävät asiat taas tuottavat mitä suurinta riemua ja nautintoa.

Näköaistiltaan aliherkkä ihminen pyrkii jatkuvasti tuottamaan itselleen erilaisia näköaistimuksia. Hän saattaa esimerkiksi heilutella tavaroita silmiensä edessä, rämpytellä valoja ja olla mieltynyt kirkkaisiin väreihin ja valoihin.

Itseäni aurinko ärsyttää todella herkästi ja kuljen aurinkolasit päässä usein myös pilvisellä kelillä. Mikäli kärsin auringosta liian pitkään ilman aurinkolaseja, alan kärsiä päänsärystä ja pahoinvoinnista. Kaikkein eniten auringonvalo häiritsee minua silloin, kun se ei paista suoraan minua kohti vaan pilkahtelee esimerkiksi sälekaihtimien välistä. Sellaisesta minulle tulee todella nopeasti huono olo. Sen sijaan lamppujen valoa en yleensä koe liian kirkkaaksi. Minä myös rakastan kirkkaita värejä ja erilaisia kuviointeja. Pallon kopittelu on aina ollut minulle hieman hankalaa sen takia, että kammoan kohti tulevaa palloa.

Tunto

Jotkut autistit ovat yliherkkiä kevyellekin kosketukselle, jolloin esimerkiksi silittäminen tai halaaminenkin voi tuntua kivuliaalta. Jotkut rakastavat rajua koskettelua, kuten painamista ja puristelua siitä huolimatta, että kokevat kevyen kosketuksen epämiellyttäväksi. Monella autismikirjon ihmisellä on aliherkkä kipuaisti. Joillakin, esimerkiksi itselläni, asia on kuitenkin päinvastoin. Pienikin pisto saa minut huutamaan ja menen todella vähäisestä kiputilasta paniikkiin, koska koen, etten kykene kestämään kipua.

Vaatteiden erilaiset materiaalit voivat tuntua autistisen henkilön ihoa vasten todella ikävältä, jolloin mukavalta tuntuvien vaatteiden löytäminen on äärimmäisen hankalaa. Tämän vuoksi moni autisti käyttää vain muutamaa tiettyä vaatekappaletta. Jotkut tahtoisivat pitää vain yhtä ja samaa paitaa ja yksiä ainoita housuja joka päivä. Itselläni ei vaatteiden materiaalin suhteen ole ainakaan yleensä ongelmia. Sen sijaan inhoan vaatteita, jotka ovat kireitä ja tämän vuoksi käytän erittäin harvoin esimerkiksi farkkuja. Piukoissa, ihonmyötäisissä vaatteissa minulle tulee todella ahdistunut olo ja yritän usein venyttää tällaisia vaatteita saadakseni ne tuntumaan löysemmiltä. Nyt joku varmasti ihmettelee, miksi ikinä edes pukisin tällaisia vaatteita ylleni. Useimmiten kyseessä on vahinko. Tilasin esimerkiksi itselleni kerran netistä pari paitaa. Paitojen mittojen perusteella luulin tilaavani vaatteet, jotka olisivat minulle sopivat tai hieman liian suuret. Mittasin itseni ja katsoin, että paidat eivät ainakaan liian pieniä voi olla. No, paidat olivatkin suureksi yllätyksekseni sitten erittäin kireät ja lisäksi todella lyhyet. Myös se häiritsee minua todella paljon, jos paidan helma ei laskeudu tarpeeksi alas. Vaikka paidat tuntuivat päällä todella kurjilta, yritin käyttää niitä, koska olin niistä maksanutkin.
Toisinaan onnistun ostamaan epämukavan vaatteen tavallisesta kaupastakin, vaikka olisin sovittanut vaatetta ja todennut sen olevan hyvä. Vasta myöhemmin saatankin yhtäkkiä huomata, että kengät hiertävät tai paidan helma rullautuu inhottavasti ylöspäin.

Jotkut autistit inhoavat tuntoherkkyyden takia suihkussa käymistä, koska suihkun pisarat pistelevät heitä kuin neulat. En tiedä, kuinka paljon on päinvastoin kokevia autisteja vai olenko minä ainut, mutta itselleni suihkun vesi tuntuu ihoa vasten todella miellyttävältä, minkä vuoksi viihtyisin suihkussa vaikka kuinka pitkään, jos ei tarvitsisi ajatella ympäristöä ja vesilaskua.

Olen pienestä asti hakenut paljon tuntoaistimuksia sormenpäilleni ja siksi ollut aina kova hypistelemään ja pyörittelemään sormissani kaikkea mahdollista, kuten erilaisia kankaita (mm. vaatteet), hiuksia ja kaikenlaisia pieniä esineitä.


Haju

Erilaiset hajuärsykkeet voivat aiheuttaa yliherkästä hajuaistista kärsivälle pahoinvointia ja hengitysvaikeuksia. Kuten muidenkin aistien, myös hajuaistin suhteen toiset reagoivat herkemmin tietynlaisiin hajuihin ja tuoksuihin ja toiset taas muunlaisiin. Jotkut kärsivät hajuvesien tuoksuista kun taas toisia häiritsee enemmän esimerkiksi hien haju. Jollekin taas kummatkin hajuärsykkeet tuntuvat yhtä pahoilta. Itse olen esimerkiksi niitä ihmisiä, joille hajuvedet ja hiuslakat aiheuttavat lievää hengenahdistusta, mutta sen sijaan en välttämättä huomaa lainkaan, jos joku haisee voimakkaasti hielle. Yksin asuessani minulta vei toisinaan viikkoja viedä biojätteet pois syystä, etten huomannut niiden alkaneen haista. Ymmärsin asian vasta kun toinen ihminen ilmoitti asiasta vieraillessaan luonani.

Ihminen, jonka hajuaisti on aliherkkä, saattaa hakeutua voimakkaiden, myös niin sanottujen epämiellyttävien hajujen pariin hajuaistimuksia saadakseen.

Maku

Autismikirjon henkilö voi olla yliherkkä lähes kaikille mauille, jolloin hänen todella vaikea löytää ruoka-aineita, joiden syöminen olisi miellyttävää. Toiset taas ovat herkkiä vain tietynlaisille mauille, osa suolaiselle, toiset makealle. Monille autisteille myös ruoan koostumuksella on paljon merkitystä. Jokin ruoka voi maistua hyvältä, mutta sitä ei kyetä syömään, koska se tuntuu suussa ikävältä. On myös tavallista, että autisti ei halua kahden eri ruoka-aineen koskettavan toisiaan. Jotkut autistit taas ovat tietyille mauille aliherkkiä. Osa saa esimerkiksi lisätä ruokaansa todella suuren määrän mausteita, jotta se maistuisi joltain. Itseni on todella vaikea syödä ruokaa, josta en pidä. En ole varma, onko kyse makuaistin yliherkkyydestä, mutta olen usein saanut kuulla että aikuisen pitäisi kyetä syömään ruoka irvistelemättä ja yökkimättä, vaikka ruoka ei maistuisikaan hyvältä. Jotta minä kykenisin syömään mielestäni pahanmakuisen ruoan ilman happamia ilmeitä, minun on syötävä todella pieniä paloja, jolloin syömiseen voi mennä tunteja. Tästäkin on huomautettu useasti, että toimintani olisi epäkohteliasta. Jos en pidä jostakin ruoka-aineesta, meinaan todella oksentaa syödessäni sitä. Sellaisia ruokia, joista en pidä yhtään on kuitenkin todella vähän, joten sikäli en ole erityisen makuyliherkkä tai ainakaan piirre ei omalla kohdallani aiheuta suurta haittaa. Nuorempana kärsin tästä hieman voimakkaammin. Oli hyvin tavallista, että kouluruokailut venyivät minun kohdallani ruoan kammottavan maun takia ja joissakin kouluissa ei voinut niin vain jättää ruokaa syömättä, koska keittäjät tai opettajat motkottivat ja vaativat syömään lautasen tyhjäksi.

Liike- ja tasapainoaisti

Yliherkkä liike- ja tasapainoaisti voi ilmetä esimerkiksi erilaisten liikkeiden pelkona ja tasapainon pitämisen vaikeutena. Joidenkin autismikirjon ihmisten on tämän vuoksi vaikea opetella ajamaan polkupyörällä tai luistelemaan. Itse en osaa luistella ja polkupyörällä ajokin on minulle kamalaa ruuhkaisissa paikoissa ja sellaisilla alueilla, joilla en ole tottunut ajamaan. Koen, etten kykene täysin hallitsemaan pyörää, jonka vuoksi minun olisi saatava ajaa vain rauhallisissa ja hiljaisissa paikoissa, joissa ei juuri liiku muita ihmisiä. Osa autisteista kammoaa myös esimerkiksi keinumista ja huvipuistolaitteita. Itse kuulun kuitenkin niihin, joiden kohdalla asia on päin vastoin. Minä pidän älyttömästi huvipuistojen hurjista laitteista. Tykkään roikkua ylösalaisin korkealla, kieppua ja pyöriä. Lapsena tosin olin tällaisten laitteiden suhteen herkempi. Muistan kuinka kerran kävin laitteessa, joka meni ylösalaisin ja se tuntui niin kauhealta, että uskoin pitkään etten enää ikinä menisi laitteisiin, joissa roikutaan pää alaspäin. Lopulta kuitenkin uskaltauduin kaverini painostuksesta tornadoon ja sain huomata, ettei minua enää pelottanutkaan olla ylösalaisin. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti