Autismikirjo, tunteet ja empatia

Yksi yleisimmistä autismikirjoa kohtaan vallitsevista stereotypioista on, että autistit olisivat tunteettomia ja empatiakyvyttömiä. Totuus kuitenkin on, että autismikirjon ihmisten tunteellisuus ja empaattisuus vaihtelevat aivan samalla tavalla kuin ei-autististenkin ihmisten. On siis yhtä lailla olemassa autisteja, joiden tunne-elämä ja empatia kyky ei ole kovinkaan voimakkaita kuin myös autisteja, jotka ovat äärimmäisen tunteellisia ja empaattisia.

Syy, miksi autistit saattavat vaikuttaa ulkopuolisista kylmiltä ja tunteettomilta on, että heillä on usein heikko kognitiivinen empatiakyky. Kognitiivinen empatia merkitsee kykyä osoittaa empatiaa ja tulkita toisen tunteita elekielen perusteella, sekä ennakoida, miten toinen saattaa mahdollisesti reagoida erilaisissa tilanteissa ja siten ymmärtää muun muassa, mitä henkilölle voi sanoa ja mitä ei voi sanoa. Se sisältää myös kyvyn lukea rivien väleistä ja päätellä henkilön todellisia tarkoitusperiä. Henkilö, jolla on hyvä kognitiivinen empatiakyky, osaa siis esimerkiksi lohduttaa toista ja päätellä henkilön tunteet, vaikka tämä ei ilmaisikaan niitä selkeästi sanoin. Hän myös tietää, etteivät ihmiset aina tarkoita, mitä sanovat ja ymmärtää, että näennäisesti ystävällisen käytöksen takana voi olla joskus itsekkäät tarkoitusperät. Autismikirjon henkilöllä, jolle ilmeiden, eleiden ja äänensävyjen tulkitseminen on usein hankalaa, kognitiivinen empatia on monesti puutteellista. Hän ei myöskään välttämättä osaa osoittaa myötätuntoaan siten kuin toinen henkilö ehkä odottaisi, jolloin saattaa syntyä kuva henkilöstä, joka ei välitä, vaikka totuus voi hyvinkin olla täysin päinvastainen. Kognitiivisen empatiakyvyn puutteellisuus lisää myös monien autismikirjon ihmisten riskiä joutua hyväksikäytetyiksi, koska he eivät välttämättä tule ajatelleeksi, etteivät kaikki ole aina rehellisiä ja hyväntahtoisia.

Autistien emotionaalinen empatia sen sijaan vaihtelee yhtä paljon kuin muillakin ihmisillä. Emotionaalisella empatialla tarkoitetaan myötätuntoa. Autismikirjon henkilö voi olla hyvinkin myötätuntoinen, mutta hän ei välttämättä osaa näyttää sitä. Toisen tunteet eivät myöskään tule välttämättä ymmärretyiksi, jos henkilö ei ilmaise niitä selvillä sanoilla vaan yrittää vihjailla elein ja ilmein. Jos autismikirjon ihminen ei siis osoita sinulle empatiaa, se ei välttämättä tarkoita, ettei hän välittäisi vaan kysymys saattaa olla vain siitä, ettei hän yksinkertaisesti tiedä, miltä sinusta tuntuu. Itseltäni esimerkiksi jää toisen tunteet helposti huomaamatta, jos tunneilmaisu ei ole selkeää. Sanoja ei välttämättä tarvita, mutta tunteet pitäisi ilmetä näkyvästi esimerkiksi itkemällä, jotta ne tulevat minulle selväksi. Monet autistit ovat myös vilpittömän halukkaita auttamaan ihmisiä, mutta emme aina tiedä, miten voisimme sen parhaiten tehdä.

Monet autismikirjon ihmiset myös tuntevat empatiaa enemmän eläimiä, kasveja tai elottomia asioita kuin ihmisiä kohtaan. Myös minä itse olen usein herkempi fiktiivisten hahmojen ja eläinten kuin ihmisten kärsimyksille. En missään tapauksessa ole ihmisiäkään kohtaan tunteeton, mutta lukuun ottamatta kaikkein läheisimpiä empatiani ihmisiä kohtaan ei ole yhtä tuskaa aiheuttavaa kuin se on usein suosikkihahmojani ja eläimiä kohtaan. Välttelen lukemasta tai kuulemasta eläinten kaltoinkohtelusta, koska saatan olla sellaisten asioiden jäljiltä viikkokausia järkyttynyt ja ahdistunut. Samoin käy, jos lempihahmoni ei koe tarinassa onnellista loppua. Myöskin ihmisten kärsimykset aiheuttavat mielipahaa, mutta ei yleensä äärimmäisellä tasolla. Epäoikeudenmukaisuus ihmistenkin kohdalla tosin suututtaa herkästi silloin, kun toinen on kokenut jotain samankaltaista kuin itse olen.

Vaikka autismikirjon henkilön tunteet eivät aina näy ulospäin, heillä on silti usein sisäisesti erittäin voimakas tunne-elämä. Autismikirjon henkilön voi myös olla helpompi osoittaa rakkautensa kosketuksen ja sanojen sijasta tekemällä jotain konkreettista ja käytännöllistä. Hän voi esimerkiksi tiskata, tehdä ruokaa, korjata pesukoneen tai ostaa toiselle jotain, jota tämä on toivonut. Joidenkin autistien on sanojen sijaan helpompi ilmaista tunteitaan esimerkiksi piirustuksilla. Jokainen autisti on kuitenkin yksilö ja niinpä meidänkin joukostamme löytyy myös niitä, joiden rakkaudenkieli koostuu hyvin vahvasti kehollisesta läheisyydestä ja tunteikkaista sanoista. Myöskin kognitiivisen empatian taso vaihtelee yksilöstä toiseen, jolloin yhden autistin kognitiivinen empatiakyky on kehittyneempi kuin toisen.